Music: Saga Söderström
Puolestasi oisin hypännyt jokeen virtaavaan
Takiasi olin valmis maailman kohtaamaan
Halsin itselleni opettaa
Miten aikuinen oikein ollaan
Näin lämpöä ivallisessa hymyssä
Välittämisen muka sun silmissä
En tiennyt milloin mennään sen rajan taa
Mikä on oikein väärin totta mikä kuvitelmaa
Ryöpytit ulos demonisi sun
Täytit niillä avuttoman turtuneen sielun
Ja minä annoin sun tehdä sen
Sait anteeksi kaiken
Joka päivä onneani nauroin, ikävääni itkin
Maalasit elämän ääriviivojani pitkin
Olen liian nuori ja typerä
Kuvittelen tämän olevan hyvä elämä
Tahdoit minua käyttää vaan
Syyksi itseäsi lisää rakastamaan
En ehtinyt enää lähteä
Kun painoit jo veitsen kämmenselkään
Sinä myös teit kivusta todellisen
Luulin että minä olisin silloin kokonainen
Ja siksi annoin sun tehdä sen
Sait anteeksi kaiken
Toit lähelleni kuoleman
Elämääni vääristyneen tarinan
En löytänyt ulos en tahtonutkaan
Luulin että minua rakastetaan
Annoin sulle hyvän tilaisuuden
Itse kuoppani kaivoin tiedän sen
Annoin liian lähelle vapattaa
Repiä hiuksistani lujaa
Sisältä ontoksi teit kun lähdit
Yksinäisen päälle sinä vielä syljit
Ja silti annoin sun tehdä sen
Sait anteeksi kaiken
Otin vastaan luodin, sisältä mä kuolin
Silti annoin sun tehdä sen
(?)
Sait anteeksi kaiken
Otin vastaan luodin, sisältä mä kuolin
Silti annoin sun tehdä sen
(?)
Sait anteeksi kaiken